Aikavaellus menneisiin maailmoihin

Kirsi Lehto

31.12.2022

Aika on meille kaikille tuttu asia: elämme joka hetki sen keskellä. Olemassaolomme on liikettä ajassa eteenpäin, menneisyydestä tulevaisuuteen. Aika ja historian jatkumo muodostavat koko olemassa olomme syvän perustan: nykyisyys kaikkineen on menneisyyden tuotetta.

Tämän hetkinen maailma on meille tuttu ja itsestäänselvä ympäristö. Jos mietimme menneitä maailmoita, niin ihmisten elämäntapa voisi vaikuttaa mielestämme tunnistettavalle aina parin sadan vuoden taakse, eli sen ajan yli jolloin teknologinen elämäntapa on ollut leviämässä täällä länsimaissa.  Jollakin tavalla tunnistamme ihmisten elämäntapaa ehkä myös niiden noin 10 000 vuoden ajalta, jolloin ihmiset vähitellen ovat asettautuneet asumaan samoilla sijoillaan, alkeellista maanviljelystä harjoittaen. Tätä edeltänyt metsästäjä-keräilijöiden luonnonvarainen elämäntapa ja sen aikainen villi  ympäristö olisivat meille jo kovin eksoottisia ja vieraita. Se ei kuitenkaan ole kovin kaukaista, vain noin 40 sukupolven takaista aikaa. Oman lajimme koko kivikautinen historiakin ulottuu vain noin 300 000 vuoden taakse, ja lähisukuisten, Homo-sukuun kuuluvien lajien historia noin kahden miljoonan vuoden taakse.

http://aikavaellus.fi/fi/aikajana/4ma/

Menneet ajat ovat meille vieraita

Nämä lajimme menneet vaiheet – tuhansien tai satojen tuhansien vuosien takaa – saattavat tuntua meistä jo käsittämättömän kaukaisille.

Kuitenkin lajimme juuret, kuten koko eliökunnan, ympäristömme ja planeettamme historiat jatkuvat keskeytyksettä näistä ajoista taaksepäin, monien miljoonien ja miljardien vuosien taakse. Näinä pitkinä ajanjaksoina uudet lajit ovat kehittyneet, jotkut niistä ovat muuttuneet yhä monimutkaisemmiksi – ja tämän rinnalla monet monet entiset lajit ovat kadonneet sukupuuttoon. Aika-ajoin lajien sukupuutot ovat olleet massiivisia; suuri osa Maan lajistosta ja biomassasta on toistuvasti kadonnut suurten katastrofien tai muuttuvien olosuhteiden seurauksena.  Olosuhteiden muutokset ovat ajaneet evoluutiota, lajiston muuttumista.

Eliökunnan muutosten rinnalla myös planeetan geologiset ominaisuudet ovat muuttuneet, omaa hidasta tahtiaan. Mantereet ovat hitaasti kasvaneet nykyiseen kokoonsa. Ne ovat hitaasti liikkuneet paikasta toiseen meren pohjan laattojen mukana. Mannerlaattojen yhteentörmäykset ovat ajaneet niiden reuna-alueet kohoamaan korkeiksi poimuvuoristoiksi, jotka taas joidenkin kymmenien miljoonien vuosien kuluessa ovat kuluneet tuulen ja veden hiomina mataliksi  kumpareiksi; vuorten huiput ovat muuttuneet hienojakoisiksi maalajeiksi jotka ovat joko valuneet merien pohjiin, tai ovat peittäneet alavampia maa-aluita paksuina kerrostumina. Kallioperä, kivet ja sedimentit ovat kiertäneet omaa hidasta kiertokulkuaan.

Vulkaaninen toiminta, kallioperä, meret, mantreiden sijainnit sekä eliökunta ovat myös vaikuttaneet ilmakehään ja ilmastoon – ja nämä taas ovat puolestaan vaikuttaneet sekä eliökuntaan, että vuoristojen rapautumiseen. Planetalla kaikki aineen ja energian erilaiset olomuodot jollakin tavalla vaikuttavat toisiinsa, ne muodostavat dynaamisen, vuorovaikutteisen kokonaisuuden. Koko planeetan olomassaolon ajan (4,568 miljardia vuotta) se on hitaasti kierättänyt aineita, vettä, hiiltä ja typpeä, ja muita kaasuuntuvia ja mineraalisia aineita eri olomuotojen välillä, ja myös luonut suotuisia olosuhteita jotka ovat suosineet näiden aineiden sitoutumista orgaaniseen biomassaan.  Nykyinen tilanne kotiplaneetallamme on tällaisen hitaan kierrätyssysteemin tulosta – ja samojen lainalaisuuksien ohjaamana se jatkaa kehittymistään ja muuntumistaan myös tulevaisuudessa.

Maailman kartta eoseenikaudella, noin 60 miljoonaa vuotta sitten

Historiaa aikajanalla

Kaikki menneiden aikojen tapahtumat voidaan asettaa aikajanalle, oikeaan järjestykseen. Jos aikajana laaditaan sopivassa mittakaavassa, tapahtumien välimatkat janalla myös kuvastavat niiden oikeita ajallisia etäisyyksiä.

Turun yliopistolla on toteutettu projekti, jossa kaikki maailman historian tärkeimmät tapahtumat, alkaen alkuräjähdyksestä, kosmisesta kehityksestä, aurinkokunnan synnystä ja Maa-planeetan ja eliökunnan kehityksestä, on asetettu yhdelle ja samalla aikajanella. Aikajana toteutettiin sellaisessa mittakaavassa joka mahdollistaa aika nopeidenkin tapahtumien erottelun taustastaan – eli jokainen metri tällä aikajanalla vastaa miljoonaa vuotta. 13,8 miljardin vuoden pituinen historia muodostaa siis 13,8 km pituisen käveltävän aikajanan.

Aikajanalla vaeltaja voi kohdata useitakin yllättäviä seikkoja, joista ensimmäinen voi olla se, että tässä mittakaavassa koko ihmisen lajin tekninen historia (n. 100 vuotta) mahtuu reitin viimeiseen millimetriin. Maatalouden historia mahtuu sen viimeiseen senttimetriin, ja lajimme koko olemassaolo mahtuu reitin viimeiseen 30 senttimetriin. Reitin varrella löytyy eliökunnan kehityshistoria, joka sisältää myös useita epäjatkuvuuskohtia, tai sukupuuttoja, joiden kohdalla lajisto ja biomassa äkisti  romahtavat. Romahduksen jälkeen elämä on kuitenkin aina toipunut, ja sen kehitys lähtenyt kulkemaan uusista lähtökohdista, uusiin suuntiin. Sukupuutot ajoittuvat suuriin ympäristökatastrofeihin kuten ilmastonmuutoksiin, jotka voivat liittyä vulkanismiin, asteroidi-iskuihin, tai muuten vain planeetan ilmakehän ja mannerten sijainnin muutoksiin.

http://aikavaellus.fi/fi/aikajana/3500ma/

Yllättävää voi olla se että suurimman osan olemassaolonsa ajasta eliökuntamme on muodostunut vain yksisoluisista lajeista, enimmäkseen bakteereista, ja suurimman osan historiasta planeettamme ilmakehä on ollut hapeton tai vähähappinen. Yllättävää voi olla myös se, että planeettamme ilmasto on vaihdellut aika äärimmäisten olosuhteiden välillä. Historiassa on kaksi erillistä aikakautta jolloin koko planeetta on ollut pitkiä aikoja jään ja lumen peitossa – ja toisaalta on ollut myös paljon aikoja jolloin planeetalla ei ole ollut ollenkaan jäätä, ja valtamerten pinnat ovat olleet noin 100 metriä korkeammalla kuin nykyään. Historia tarjoaa ihmeteltäväksi myös monia muita hurjia tapahtumia.

Kosmisen kehityksen kuvaajaa aikavaellusreitillä kuljetaan peräti yli 9 km:n matka. Tällä osuudella tulevat vastaan avaruuden ihmeet kuten tähtien elinkierto, alkuaineiden synty ja suurten kosmisten rakenteiden synty. Aikavaelluksen toisessa päässä on vastassa ehkä kaikista kummallisin tapahtuma, eli koko maailman synty, joka kaikkineen tapahtui hyvin nopeasti alkuräjähdyksessä, niin että kaikki maailmassa oleva näkyvä (baryoninen) aine syntyi noin sekunnin miljardisosan kuluessa. Alkeishiukkaset stabiloituivat protoneiksi, ja edelleen helium-ytimiksi noin kolmen minuutin aikana. Noin 380 000 vuoden kuluttua nämä atomiytimet yhtyivät elektronien kanssa. Tässä vaiheessa valo pääsi etenemään suoraviivaisesti hiukkaspuurossa eteenpäin, synnyttäen yhä edelleenkin kaikkialla havaittavan kosmisen taustasäteilyn. Tämä merkkitapahtuma kuvautuu aikajanallemme 38 senttimetrin pituissena, siis suunnilleen ihmisen jalanjäljen mittaisena vaiheena, samalla tavalla kuin ihmisen lajin historia kuvautuu janan toisessa päässä.

http://aikavaellus.fi/fi/aikajana/13798ma-01/

Tervetuloa aikavaellukselle

Tällainen n. 14 km mittainen aikavaellusreitti lähtee Turun yliopistolta, kulkee mukavasti pieniä katuja, puistoa ja metsöpolkuja pitkin, ja päätyy Tuorlan observatoriolle. Toinen pitkä aikavaelluspolku löytyy Utsjoen tunturimaastosta – tälle hienolle vaellusreitille pääsee lähtemään joko kunnan koulukeskuksen takaa, tai kirkkotupien läheisyydestä. Lisätietoa näistä reiteistä löytyy verkkosivuilta http://www.aikavaellus.fi/, ja https://arktinenaikavaellus.com/. Pitkien aikavellusreittien lisäksi olemme toteuttaneet sekä Tuorlan observatorion läheisyyteen, että Turun kasvitieteelliseen puutarhaan myös kevyemmät aikavaellusreitit, eli 1,4 km pituiset käveltävät aikajanat. Näillä reiteillä kaikki edellämainitut etäisyydet kutistuvat kymmenenteen osaan, mutta tarinat löytyvät ja avautuvat rikkaasti, joko kuvitettujen opastetaulujen ja/tai historiaa tuntevan oppaan avulla.

Aikavaellus ry tarjoaa opastuksia kaikilla reiteillä. Esimerkiksi luokkaretkeläisille tehtävät opastukset voidaan myös tuunata opettajan toivomusten mukaan niin, että ne tuovat esiin asioita joita kyseinen ryhmä on opiskellut läheisinä aikoina. Lisäksi teemme Ruissalon reitilllä yleisöopastuksia kesäsunnuntaisin. Lisätietoa opastuksista löytyy verkkosivultamme.

Ajan syvää historiaa tarjolla myös kesälukiossa

Maailman syvää historiaa ja olemassaolomme juuria käsitellään myös kesäkuussa Tuorlassa pidettävässä Astrobiologian kesälukiossa, josta löytyy lisätietoa sivulta https://astrobiologia.fi/index.php/toteutus/.

Keskustelu

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *