Kouluaikavaellus vie elämän kehityksen ulos

Tutustuttuani kymmenesosaan lyhennettyyn pienoisaikavaellukseen ja opastettuani sitä Ruissalossa viime kesänä minulla vahvistui ajatus sen mahdollisuuksista opetuskäytössä. Opastuksesta on lyhyt matka opetukseen. Luonnontieteellisen tiedon havainnollistaminen kiinnostaa, koska olen valmistumassa biologian ja maantieteen opettajaksi, ja minulle on kertynyt jonkin verran opetuskokemusta näistä aineista jo opintojeni ohessa.

Aikavaelluksen perusajatus on mielestäni mahtava: käsittämättömän pitkä aika voidaan esittää käsitettävänä matkana, jota kulkemalla eri tapahtumien ajallinen järjestys ja etäisyys konkretisoituvat. Moniin luokkiin on rakennettu aikajanoja; tähän oppimateriaalit tarjoavat jopa valmiita tehtäviä, mutta koulujen maastoon tehtävä pitempi aikavaellus on tietääkseni ajatuksena uusi.

Koska muun muassa Ruissalossa käytössä oleva 1,38 kilometrin aikavaellus ei informatiivisuudessaan suoraan sovellu koulukäyttöön, suunnittelin sen ja opetussuunnitelmien pohjalta uudenlaisen kouluaikavaelluksen. Tässäkin jokainen kuljettu metri vastaa 10 miljoonaa vuotta, mutta tapahtumissa korostuvat yläkoulun biologian ja maantiedon opetuksen sisällöt. Valitsin reitin pituudeksi 450 metriä, jolloin se alkaa Maan synnystä. Merkittäviä tapahtumia reitin varrella ovat elämän synty, kambrikauden räjähdys ja dinosaurusten tuho. Lisäksi on muita, elämän historian tärkeimpiä tapauksia kuvaavia pisteitä.

Toteutin reitin Turun kristillisen opiston ympäristöön tulostamalla ja laminoimalla aikapisteiden taulut, jotka kiinnitin narulla puihin ennalta mitatuille etäisyyksille. Osassa pisteistä opiskelijat auttoivat minua taulujen kiinnityksessä. Valmiiden taulujen avulla uskon kouluaikavaelluksen olevan vietävissä muihinkin kouluihin, ja opiskelijoiden osallistamisesta reitin pystykseen saadaan toiminnallinen ulko-opetustunti. Materiaalit löytyvät kouluista itsestään, ja uskon reitin kestävän yhdestä kahteen vuotta ulko-olosuhteissa, mikä on pystyttämiseen kuluneeseen työmäärään nähden pitkään.

Valmista reittiä voikin sitten hyödyntää monen ryhmän kanssa erityisesti elämän historiaa käsittelevillä biologian tunneilla niin yläkoulussa kuin lukiossakin, minkä lisäksi sitä voi soveltuvasti käyttää maantiedon tai maantieteen opetukseen. Erityisesti tähän auttaa paikallinen erikoisuus, kunkin koulun alueen kallioperän synnystä kertova lisäkyltti. Turun kristillisen opiston tapauksessa se sijoittui aitotumaisten kehittymisen jälkeen – kallioperä on Linnasmäessä noin 1900 miljoonaa vuotta vanhaa.

Kylttien sisältöä voi tarvittaessa muokata, jos sitä on tarpeen eriyttää alas- tai ylöspäin. Selkokielinen ratkaisu on useimmiten paras. Erityisesti on korostettava kunkin aikapisteen tärkeimpiä tapahtumia, jotka eivät saa jäädä yksityiskohtien jalkoihin. Opiskelijoiden on nähtävä metsä puilta.

Vaikka nykykoulun tiukka tahti tuskin käytännössä antaa myöten, on koulun oma aikavaellus kuitenkin periaatteessa kuljettavissa niin monesti kuin halutaan; vieraassa paikassa opastettu aikavaellus ei anna samaa mahdollisuutta. Toki paljon jää opettajan oman harrastuneisuuden varaan, mutta jatkossa tarkoituksena on laatia kouluaikavaellukseen myös opaskäsikirjoitus. Eräs kehitysidea on myös Seppo-pelin teko aikavaelluksesta.

One Comment

  1. Aleksilla onkin paljon kokemusta Aikavaelluksen esittelystä erilaisille ryhmille, sillä hän toimi viime kesän ajan aikavaellus-oppaana Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa, joka sunnuntai. Ryhmiin osallistuneet vaeltajat tuntuivat kovasti tykkäävän Aleksin opastuksista. Entäs — kuinka koululaiset ovat ottaneet vastaan aikavaelluksen, kun olet testannut sitä oppimateriaalina?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *